Cross-Cultural Management

1645 alkoi ensimmäinen kunnon kurssi Cross-Cutural Management. Kurssia opettaa meksikolainen mies prof. Duenas, josta tuli jotenkin heti mieleen Yoda. Se puhu todella rauhallisesti, jonkinlaisen sisäisen rauhan hehkuen tästä viisauden ruumiillistumasta + plus että ulkonäöllisesti ei oltu kovin kaukana, ei se ihan vihree kuitenkaan ollu mut noin muuten.

Pelattiin sellasta kulttuurien välistä kortti-simulaatio-peliä. Luokka jaettiin kuuteen ryhmään, ja jokainen ryhmä opetteli pelin säännöt omassa ryhmässään. Säännöt piti muistaa, sillä jonkun 5 min opettelun jälkeen ei saanut kommunikoida lainkaan puhumalla, eikä saanu kirjottaa sanoja, ainoastaan elehtiä. No aina jos voitti tai hävisi yhden kierroksen korttipelissä, piti siirtyä toiseen pöytään. Pointti oli siis siinä että jokaisessa pöydässä oli erilaiset säännöt korttipelissä. Esim. meidän pöydässä pata oli aina kaikkein parasta maata ja voitti kaikki muut, ja ässä kaikkein korkein, kun taas jonkun toisen pöydässä saatto olla hertta parasta maata jne.

Tossa pelissä siis tarkkailtiin millä tavoin erilaiset ihmiset reagoi tilanteessa joissa heidän omat säännöt ei tavallaan päde, on toisenlaiset, siis vähän niinku sillon kun menet Suomesta vaikka Japaniin. Kulttuurien kohtaaminen. Mähän siis älysin tän jipon, vasta käytyäni kahdessa eri pöydässä, ku porukka rupee jotain inttään vastaa et ässä ei oo muka korkein ja pata muka ei parasta maata, pyhpah! Oli ihan kiva tunti.

Illalla oli jonkun opiskelijoiden tekemän lyhytelokuvan ensi-ilta pileet, ja ne oli ihan tyhmät. Leffa oli oikeesti lyhytelokuva, varmaan kestoa 10 min. Sponsored by Red Bull, ei siinä muuta..