Nukuin vaatteet päällä makuupussissa ekan yön ja oli silti kylymä. Ankea herätys klo 7.30. Pisulle, pesulle ja ulos. Koulu alko yheksältä ja sitä ennen piti käyä selvittään et josko sais uuden avaimen, sain. Ihan ok huone, it`s not much but it`s home. Koulu, Hochschule Kufstein on n 10 min kävelymatkan päässä täältä kämpiltä. Koulumatka kuljetaan vihertävän väristä jokea pitkin, ja jostain syystä mulle tulee näistä maisemista ihan mieleen Twin Peaksin maisemat, niissä on jotain samaa, jotain pahaenteistä. Nämä metsät on kirottu ja pöllöt huhuilee öisin ja Bob tappo Lauran jne. Hochschule Kufsteinin vessatkin on Villeroy&Boch sponssatut.
Onneks Kufstein on aika pieni paikka, n 18 000 asukasta vaan. Kivaa, ja outoa näin suomalaiselle on myös se että kun menee kauppaan, ni ne myyjät on suht ilosen olosia ja MOIKKAA heti! Weird! Tää on oikeesti ihan mukavan olonen paikka, ei tarviikkaa hakee mua pois vielä äiti! Joka puolella näkyy lumihuippusia vuoria, ja toi keskusta on sellasta vanhaa arkkitehtuuria, joka on aina plussaa.
Hochschule Kufstein osaa ottaa kaiken irti vaihto-oppilaistaan, ne ottaa maksuja kaikista mahollisista asioista, koska "this is your contribution for ths school", joopa joo. Niinpä aion taistella takasin ja ottaa kaikki vessapaperit koulun vessasta, ainaski! Ja kyllä mä jotain muutakin keksin vielä :)
Meitä vaihto-oppilaita on noin 100. Suurin osa vaihtiksista on Koreasta (Etelä-Koreasta, koska pohjoiskorealaiset on jatkuvassa kotiarestissa, tai ainakin lähtö sieltä on tehty niille vaikeeks - lähteenä korealainen tyttö nimeltä Ham:) noin 20 kpl, Meksikosta, Puolasta ja Ranskasta on kans aika monta tyyppiä. Sitten on pari amerikkalaista, saksalaista, tsekkiläistä, intialaista ja bulgaarialaista. Yksi ranskalainen tyttö on koko porukan tummaihoinen. On täällä muuten 1 toinenki Suomesta, ja oikeesti arvasin heti ku näin sen, et se on Suomesta.
Sain jopa tunnustusta mun saksakielentaidoista, tän koulun kahvilanpitäjä, se luuli et oon oikeesti saksalainen. Se sano et normaalisti suomalaiset ääntää silleen "töksähdellen", mut Jannen saksa solju ku virkistävä kevätpuro. Emmä keksi näitä vaan, nii se sano :) Tän ekan kunnon pvän perusteella tästä voi tulla aika yksinäinen 4 kk, oon kävelly tuolla keskustassa ympäriämpäri ja tappanu tuntien välissä olevaa aikaa (kyynel -multiple- poskella tietenkin). Tänää oli kaikkea koulujuttua 0900 alkaen: koulurakennukseen tutustumista, opettajien esittely ja tulevista kursseista jotain yleistä. Päivällä on vapaata ja sit illalla on se formal dinner party ("suit and tie").
En ollu kuullu mun hävinneistä kamoista vielä mitään koko pvään, joten kun muut menee dinnereille jossain parhaissa puvuissaan ja solmioissaan, ni Janne menee retkeilykengissä, vihreissä reisitaskuhousuissa ja 3 yötä-pvää päällä olleessa t-paidassa, ihan sama! "Ulkona tulee vettä tihkuen ja oon täällä ilosta hihkuen" (quote: Tommy Taberman!). Kaikki kuitenkin kääntyi iloksi, sillä kun joskus viiden aikoihin menin takas "kotiin" ja olin ihan varma et kamat ei oo tullu (kukaan ei ollu soittanu et ne ois tullu), ni eiköhän ne sit ollukki kaikki siellä mun huoneessa vastassa mua, jees! :)
Fancypants-dinnerit oli koululla, siellä oli ruokaa (ilmasta!) ja sai juua kaljaa, valkkarii ja punkkua (ilmasta!). Oli vähän tylsät partyt, oltiin tietovisaa, se oli se huippuhetki oikeestaan. Mut kuitenkin päivän ekat ihmiskontaktit tapahtuivat silloin, mikä oli ihan kivaa oikeesti :) Niinku puhuu muiden ihmisten kanssa. Olin samassa pöydässä 2 korealaisen tytön, 2 puolalaisen -ja hollantilaisen pojan kaa. Voin kertoo et ne puolalaiset oli todella spilden kuvat silmillä liikkeellä, niillä oli kalliit (tai mitä mä kalliista puvuista tiien mitää!) puvut ja kaikki systeemit vimpan päälle. Ei ne paljoo mitää jutellu, katteli lähinnä perseitä ja tissejä. Sen toisen korealaisen tytön nimi oli joku "Haam", ni sitten keksin ovelana kettuna sanoo sitä Hamiksi ("Ham"), oon ihan varmaan just se eka joka ton oli keksiny sen nimestä, ihan varmaan! ;)
Juotiin kaljaa ja valkkaria ja juteltiin Etelä -ja Pohjois-Korean väleistä yms. Puolan systeemeistä, kuka niistä mitään muistaa. Sitten kaikki lähti jatkoille paikalliseen Manhattan baariin. Täällä saa polttaa vielä koko baarin alueella röökii, joten nyt sen eron huomaa oikeesti Suomeen, jossa ei saa. Onhan se ilma paljon paljon paljon "raikkaampaa" siellä, ylläripylläri! Illan kohokohta oli palava shotti "B-52", se oli niiden puolalaisten icebreaker-taktiikka useassa pöydässä. Ja kyllähän tytöt (ja Janne!) on ihmeissään ku drinkki palaa, ja sitten pitää vielä imee pilliä (lue: pillillä). Minäkin menetin oman B-52 neitsyyden, ja olihan se nyt siistii oikeesti, noku se palaa se drinkki! Drinkki joka palaa!! Pitää nyt sanoo et se toinen niistä puolalaisista (Thomas, Tomas???) oli oikeesti ihan kiva tyyppi. Ne on molemmat Geneveen johki muotimessuille, toisin sanoen pokaileen 13-15v wannabe-malleja:)
Eka yö omassa sängyssä meni hyvin, sain nukuttua...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti